top of page

Vuoden 2024-2025 talveutus - 3 vuoden torjumattoman tarhauksen jälkeen

  • Writer: Jussi Taipale
    Jussi Taipale
  • 31.3.
  • 1 min käytetty lukemiseen

Aiemmassa blogi-kirjoituksessa kirjoitin, miten aloin pääsemaan oman tarhauksen pesäkuolemien jäjille. Kun ennen vanhaan talveutus pakkastalvina meni talveutusten suhteen hyvin, niin viimeiset vuodet olleet vaikeita, tappioiden ollessa 50-70 %.




Noiden vaikeiden vuosien jälkeen, kun viimeiset punkkitorjunnat on tehty vuonna 2021, niin oli helpottavaa käydä nyt 31.3.2025 tarhoilla kulkemassa, ja laskemassa tappiot. Toistaiseksi kaikki hengissä. Mikä on sekä itselle, että epäilijöille signaali siitä, että ei tässä ihan väärillä jäljillä ole kuitenkaan. Kun periaatteessa juuri nyt pitäisi normimehiläiskannalla olla se tuhoisin vuosi, mahdollisesti koko tarhaus menehtyneenä.


Jokainen torjunta tavallaan estää mehiläisen omien selviytymismekanismien kehittymistä ja käyttöönottoa, sekä torjuessa punkkien ja virusten sopeutumiset eri torjunta-aineille kehittyy. Vaikka orgaanisiin happoihin punkilla ei vielä olekaan vastustuskykyä, niin ne hapot myös samalla vahingoittavat mehiläisiä. Vähän sama kuin ihmisen maailmassa liiallinen antibioottien käyttö vahingoittaa ihmisen omaa immuunipuolusta, sekä samalla jalostaa superbakteereja. Maailmalla myös antibiootit ovat käytössä mehiläishoidossa, niin suomalainen mehiläishoito todella hyvällä tolalla esimerkiksi USA:n manteliviljelmä-tarhaukseen verrattuna. Siellä nyt paikoin 70%:n talveutustappiot.


Torjumattomassa tarhauksessa tavoitteena ei ole niinkään hävittää punkkia pesästä, vaan muodostaa isäntäeliön ja loisen välille tasapainotila. Ei ole loisen pitkäikäisyydelle edukasta tappaa isäntäeläintä, vaan senkin elämälle parempi vaihtoehto on pitkässä juoksussa saavuttaa tasapaino. Niin se pysyy itsekin hengissä. Sikäli on loogista ajatella, että punkkien virus-ja bakteerikuorman maltillisuus näkyy hengissä säilyvissä pesissä. Hyvävoimaiset ja torjumattomat pesät lienevät saavuttaneen jonkintasoisen tasapainotilan.


Mikä on punkin selviytymisstrategia hyvin suurien torjuntamäärien olosuhteissa ennenkuin henki menee? Voisin luulla, että mahdollisimman voimakas ja aggressiivinen lisääntyminen?


Selvää on tietenkin se, että torjumattomuuteen ei voi lähteä kylmiltään. Mikäli mehiläisillä ei ole mitään työkaluja punkkia vastaan niin, ne kuolevat.

 
 
 

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
Mehiläishoito ja Ilmastonmuutos

Maailmaa matkatessa mehiläiskato ja sen laajuus ravistelee. 90 % Etelä-Korean mehiläispopulaatiosta kuoli 2010-2013, pääsyynä sacbrood -...

 
 
 

Comments


bottom of page