top of page
  • Writer's pictureJussi Taipale

Mehiläishoito ja Ilmastonmuutos



Maailmaa matkatessa mehiläiskato ja sen laajuus ravistelee. 90 % Etelä-Korean mehiläispopulaatiosta kuoli 2010-2013, pääsyynä sacbrood - sikiötauti. Japanissa mehiläispopulaatiot tipahtaneet 40 %, siellä mehiläiskuolemat monisyisempiä, ja osassa neonicitonoidit lienevät merkittävässä osassa. Japani ei ole kieltänyt niiden käyttöä, kuten EU.


Elinympäristön muutokset ovat merkittävässä roolissa, kun jonkin eliön elinmahdollisuuksia tarkastelee. Nyt viimeisimpinä vuosina Suomessakin on tavanomaista suurempia talvitappioita ja mehiläiskuolemia esiintynyt alueellisina ilmiöinä. Toissakesänä vanhempi tarhaaja kertoi, jottei ole 36 vuotiaan uransa aikana kohdannut yhtä pahoja tappioita. Suomessa yleisimpiä syitä pesäkuolemilla on varroa. Yhä enemmän ja voimakkaammin kantautuu viestiä, että voimakkaan punkkipaineen alueilla nykyiset torjuntaohjeet ja suositukset ovat riittämättömät. 2 torjuntaa ja sikiökakkujen leikkaus ei enää riitä. Tarvitaan neljäs toimenpide.


Tämä on looginen seuraus kasvukauden ja sitä kautta sikiöntikauden pidentymisestä. Mitä aikaisemmin mehiläisten sikiöinti alkaa, ja mitä pidempään se kestää, sitä useampia punkkisukupolvia kesän aikana ehtii syntyä.


Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallissäähän äärevöitymistä. Aiempina kesinä omassa tarhauksessa esiintyi voimakasta kuivuutta, hellepäiviä oli runsaasti, ja tuli peräkkäisiä vuoden lämpösumman rikkoutumisen ennätyksiä. Helle ja kuivuus yhdessä aiheuttivat kasvien kukintojen ennenaikaista kukintaa ja lakastumista. Kuivuudesta kärsiessä meden tuotanto tyrehtyi. Sitä kautta pesät kärsivät keskellä kesää nälästä, ja olivat talvea vasten heikossa kunnossa. Mutta tämä ei ole ainoa syy oman tarhauksen ongelmille...


Avasin tammikuun 9.1.2024 pienen minipluspesän ja ymmärrän nyt paremmin myös sen, miksi isoissa pesissä on kennoissa ollut keväällä vettä tavattoman paljon. Niin paljon, että kaatamalla lorisee pois.


Talvi ja kosteus, pesän sisään kertyvä jää. Kuvan kehässä on jäätä.



Pesälaatikon sisässä on jo tammikuun alussa jäätä, hometta.




Miniplussan lentoaukko on juuri jäätymässä kiinni. Verkkopohjalle talven aikana kertymä mehiläismassa jäätyessään holvaa sitten koko pohjan umpeen.


Näistä oppineena vaihdoin pesärakenteen toiseksi, läpihengittäväksi. Isot pesät kaivoin sen tiiviin ja märän lumen alta esiin, jotta saavat ilmaa, ja tuuletusta.


Näitä ongelmia ei ollut silloin, kun lumi oli pakkaslunta, kevyttä ja ilmavaa. Sitten, kun talvet muuttuivat niin, että lämpötilat sahaavat rajusti nollan molemmin puolin, ja lunta on paljon. Lumi muuttuu märäksi, painavaksi, tiiviiksi, eikä pesän lämpö enää riitä sulattamaan esim. seiniä vasten olevaa lumikinosta niin, että lumen alle muodostuisi ilmakanavaa. Jäätyvä hanki muodostaa sitten pesän päälle jääkannen, jonka alle pesät tukehtuvat.


Kun tämä olosuhdemuutos nyt alkaa hahmottumaan, niin asiaan osaa kiinnittää huomiota. Ilmastonmuutoksen olosuhdevaikutukset joutuu ottamaan mehiläishoidossa huomioon.

9 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Emopesä 2021

Kommentare


Post: Blog2_Post
bottom of page