top of page

Ammattilaisuuden ensimetrejä

Writer's picture: Jussi TaipaleJussi Taipale

Päivitetty: 8. lokak. 2019


Petollinen pohja

Näyttääkö askeleen pohja vakaalta? Varovaisesti saa yritysmaailmassa edetä, pitää katsetta yhtäaikaa kauas etäällä että samaan aikaan jalkoihinsa. Ilman uskoa kaukana häämöttävään määränpäähän ja toisaalta tunnustelua, että pettääkö vaiko pitääkö pohja jää matka taittamatta.


Lähtökohtaisesti mehiläisala on vahvasti ukkoutunut, toimijoiden keski-iän ollessa yli 50 v. karhut, terveys lopettaa tarhauksia, ja uusille tarhaajille on kyllä tilaa. Vaan, vaikka tarhaajille on tilaa, niin onko hunajalle? Markkina- ja hyllypaikat on keskimäärin jo vallattu, ja isot toimijat hallitsevat markkinoita. Uudelle purkkihunajan tuotajalle ei markettisopimuksia niin vain irtoakaan, ja on syytä varautua joko polkuhinnalla myymiseen tukkuun taikka myymään itse. Tukun hinnoilla jää investoinnit maksamatta, tai työ palkatta, tai molemmat, ja itse myyminen on urakka sekin. Sillä sentään vielä työstä palkan vielä saa. Hunajasadon vaihteluväli n. 0-100 kg per pesä tekee sekin askelluksen pohjan melko heiveröisen oloiseksi. Oppikirjasta löytyi kannattavuuslaskentaa vähän lisää, niin mielenkiintoinen huomio oli havaita, että irtohunajan tukkuhinta on selvästi alle kannattavan tuottajahinnan keskimääräisen tarhaajan työpanoksella, jossa tuottajan työmäärälle on laskettu palkka. Ilmeisesti harrastajia on sen verran paljon, jotka ovat tyytyväisiä siihen, että saavat joskus suorat kulut pois, vaikkei työpalkkaan mitään jäisikään. Sillä kai tukkuhomma toimii.


Kulunut vuosi on ollut erittäin työläs kaluston kokoonpanon, pesämäärän kasvattamisen, opiskelun, sadonkorjuun myötä. Tälle kesälle tuli myös voimakas parveilu huhtikuun lämpöjakson takia. Kiiresesonki olikin aika juoksemista, 4 kg lähti painosta, ja väsymys syksylle tuntuvaa. Jos oli hartiat ja kädet tulehtuneet kokoonpanosta talvikaudella, niin sadonkorjuussa yläselkä. Ensi vuodelle pesämäärä joko laskee, tai saan jostain vahvemman selän taikka hommaan nostoavuksi lisäkäsiä taikka nosturin/vinssin. Kuvan pölli saattaa vierähtää jalan alta terveydenkin kanssa. Alkukesässä oli vielä allergista reaktiota pistoksiin havaittavissa, mutta allergialääkkeen käytön myötä turpoamiset alkoivat asettumaan. Aloin käyttämään myös suojalaseja, ja altistus sitäkin kautta pieneni.


Talous ja terveys siis pahimmat kompastumisen riskit. Entä, mitä edessäpäin, mihin katse suunnata? Ensin pitää tietysti voittaa akuutit riskitekijät, eli hoitaa myyntiä niin, että toiminta on ylipäätään kannattavaa. Ei kannata tehdä niin kuin muut, vaan hakea omat uomat ja väylät. Minun myynti tulee painottumaan hunajavalmisteisiin- ja jalosteisiin. Tästäkin oli jo tukun kanssa vääntöä. Ehtivät ehdottamaan -30 % pudotusta tuottajahintaan, kun uusi, markkinoille tuotu tuote ei lähtenyt marketin hyllystä heti parin kuukauden aikana liikkumaan. Lyhytjännitteistä. Ei jalosteiden tekemistä voi kuitenkaan tiputtaa niihin hintoihin, missä toiset myy purkkihunajaa. Eli marketit eivät tule olemaan myyntikanavina. Kilpailu tietysti kovaa monessa, mutta tuotannon halpuuttaminen kannattomattomaksi asti ei voi olla ratkaisu. Stressitekijöitä tuossa vaiheessa jonnin verran, kun myyntikanava meni kiinni. Onneksi samaan aikaan olin rakentanut jo jotain muita myntikanavia, joissa myyntiä tapahtui jatkuvasti, joten uskoa tuotteeseen on. Ei tullut heitettyä pyyhettä kehään.


Lomalle on pian pakko päästä, mutta vielä on tuotekehitystä, etikettejä, purkkimalleja reseptejä testattavana. Työ ei lopu koskaan, mutta mihin kohtaan saisi sen loman ajoitettua? Kevennettyjä päiviä välillä toimistossa, aamu-uinteja uimahallilla, pieniä arjen hetkelmiä itselleen. Mutta kokonaisen viikon loman pitäminen on edelleen vielä melkeimpä mahdotonta. Myynnit on niiiin vaiheessa. Mutta onneksi aloitettu, ja kyllä se lomakin vielä tulee. Muitakin kuin työlomia..., sairaslomiahan ei pysty pitämään... Muillakin yksinyrittäjillä lienee sama ongelma. Perusratkaisuna ulkomaan matka varattuna, jonne työpuhelin ei tule edes mukaan.


Ja missä se katse kaukana onkaan... aivan sama, kunhan nyt selviää kulloisestakin askeleesta varmuudella ja luottavaisena pohjan kestävyyteen.

58 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Mehiläishoito ja Ilmastonmuutos

Maailmaa matkatessa mehiläiskato ja sen laajuus ravistelee. 90 % Etelä-Korean mehiläispopulaatiosta kuoli 2010-2013, pääsyynä sacbrood -...

Emopesä 2021

Comentarios


Post: Blog2_Post
bottom of page